Äh, en enää kirjota millään ihme kirjakielellä, ei sovi miun tyyliin. Kirjotan kuitenkin ymmärettävästi.
Kävi vaan tänään mielessä, et mikä siinä oikeen on, et nuoret 14-18 vuotiaat tytöt valittaa siitä, että ne on liian lihavii, vaikka ois ihan sopivan kokosii ! On varmaan hauska lukee, kun 19 vuotias saarnaa tästä, mut kuitenkin kauhee kuunnella joskus niitä valituksii.
Minuu haukutti ylä-asteella läskiksi, vaikka olin ihan normaali kokonen nuori, mutta tottakai semmonen puhe menee nuoren päähän ja pahasti. Kärsin sen takia sitten ylä-asteella Bulimiasta, josta oli tosi vaikeaa päästä eroon. Sen takia laihduin ihan liikaa, ja olin reilusti alipainoinen. Sitten tulin raskaaksi ja onneksi nyt olen taas ihan normaalissa painossani. Ja nytten olen tyytyväinen tähän kroppaan mikä minulla on.
Monta kertaa on tehnyt mieli ihan huutaa niille nuorille siitä, että he valittavat "lihavuudestaan".
Miks ei ihminen vaan voi hyväksyä omaa vartaloaan sellaisena kun se on ?
Aiheesta toiseen. Tänään kävin ekaa kertaa puoleen vuoteen lenkillä. Teki ihan hyvää kävellä pieni lenkki.
Huomenna sitten lenkkeilen mieheni ja lapsen kanssa moikkaamaan mun isää, siitä tulee kiva reissu.
torstai, 24. huhtikuu 2008
Hei taas!
keskiviikko, 23. huhtikuu 2008
Tylsyys
Nämä on taas näitä päivii kun on liian tylsää. Oon lukenu jo kaikki omistamani mangat kannesta kantee monet kerrat, että osaakin potuttaa, kun uusimmat mangat ovat myöhässä.
Tänään meillä olisi matka mun anopille, ihanaa, pääsee vähän rentoutumaan. Eilen vähän siirtelen olohuoneessa tavaraoita, ja huomasin, että tarvitaan uusi kirjahylly, koska mun manga&anime tavarat eivät mahdu enää minnekkään. Kaikkea sitä pitää ostaa harrastuksen vuoksi.
Muistinkin juuri, että minulle on tullut uusi levy, Aya Matsuura-Double Rainbow, voisin kuunnella sen läpi tässä samalla kun kirjoitan. Taisin unohta kertoa, että myös musiikki makuni käsittää kaiken Japanilaisen musiikin, joskus kuuntelen joitakin suomalaisia artisteja, mutta pääasiassa kotona soi aina japanilainen musiikki.
Mietin juuri että tekisilö profiilin Netlogiin? Pitää vielä miettiä.
Ja asiasta kukkaruukkuun. Eilen kun lähdin Riannan kanssa kävelemään bussipysäkille, niin tielle juoksi vastaan pieni 3-4 vuotias poika. Poika juoksi ohitseni ja löi samalla minua suoraan vasempaan jalkaan.
Samaan aikaa pojan äiti käveli vähän kauempana ja näki koko tapahtuman, eikä reagoinut mitenkään siihen mitä poika teki. He olit ulkomaalaisia, mutta ihmettelen, että miten joku vanhempi voi noin vaan antaa lapsen löydä vastaan tulijoita.
Tämä teksti taitaa olla tässä näin. Kohta on lähtö anoppilaan rentoutumaan.
sayônara !
Tänään meillä olisi matka mun anopille, ihanaa, pääsee vähän rentoutumaan. Eilen vähän siirtelen olohuoneessa tavaraoita, ja huomasin, että tarvitaan uusi kirjahylly, koska mun manga&anime tavarat eivät mahdu enää minnekkään. Kaikkea sitä pitää ostaa harrastuksen vuoksi.
Muistinkin juuri, että minulle on tullut uusi levy, Aya Matsuura-Double Rainbow, voisin kuunnella sen läpi tässä samalla kun kirjoitan. Taisin unohta kertoa, että myös musiikki makuni käsittää kaiken Japanilaisen musiikin, joskus kuuntelen joitakin suomalaisia artisteja, mutta pääasiassa kotona soi aina japanilainen musiikki.
Mietin juuri että tekisilö profiilin Netlogiin? Pitää vielä miettiä.
Ja asiasta kukkaruukkuun. Eilen kun lähdin Riannan kanssa kävelemään bussipysäkille, niin tielle juoksi vastaan pieni 3-4 vuotias poika. Poika juoksi ohitseni ja löi samalla minua suoraan vasempaan jalkaan.
Samaan aikaa pojan äiti käveli vähän kauempana ja näki koko tapahtuman, eikä reagoinut mitenkään siihen mitä poika teki. He olit ulkomaalaisia, mutta ihmettelen, että miten joku vanhempi voi noin vaan antaa lapsen löydä vastaan tulijoita.
Tämä teksti taitaa olla tässä näin. Kohta on lähtö anoppilaan rentoutumaan.
sayônara !
maanantai, 21. huhtikuu 2008
Miten kaikki alkoi
Vuonna 2005 aloin seuraamaan japanilasita-animaatiota (anime) nimeltään Dragonball Z. Sen seurauksena aloin seuraamaan muitakin anime sarjoja, kuten Fullmetal Alchemist, Death Note, Naruto...
Siinä samalla aloin myös lukemaan Mangaa (japanilainen sarjakuva). Rahathan niihin kaikkiin upposi, kuten myös kaikkeen muuhun sivutuotteeseen.
Elämäni muuttui kuitenkin 28.4.2007, kun oma esikoistyttöni syntyi. En tietenkään ole lopettanut "harrastustani", mutta pitää miettiä tarkkaan, kuinka paljon on varaa ostella anime sekä manga tuotteita yms.
"Animefriikiksi" minua kutsutaan joissain tilanteissa. Pukeudun aivan erilaisesti, kuin muut nuoret, ja kahvillassakin istun nenä kiinni mangassa, jos ei paikalla ole kaveria, kenen kanssa jutella. Oikeastaan minne menenkin, minulla on mukana ainakin yksi manga-pokkari.
Tämä alku sepostus on nyt lyhyt, mutta uskon, että kirjotusta tulee vielä lisää päivästä toiseen.
Watashi wa Noora-chan.
Siinä samalla aloin myös lukemaan Mangaa (japanilainen sarjakuva). Rahathan niihin kaikkiin upposi, kuten myös kaikkeen muuhun sivutuotteeseen.
Elämäni muuttui kuitenkin 28.4.2007, kun oma esikoistyttöni syntyi. En tietenkään ole lopettanut "harrastustani", mutta pitää miettiä tarkkaan, kuinka paljon on varaa ostella anime sekä manga tuotteita yms.
"Animefriikiksi" minua kutsutaan joissain tilanteissa. Pukeudun aivan erilaisesti, kuin muut nuoret, ja kahvillassakin istun nenä kiinni mangassa, jos ei paikalla ole kaveria, kenen kanssa jutella. Oikeastaan minne menenkin, minulla on mukana ainakin yksi manga-pokkari.
Tämä alku sepostus on nyt lyhyt, mutta uskon, että kirjotusta tulee vielä lisää päivästä toiseen.
Watashi wa Noora-chan.
